Vedessä liikkuminen

• Veden pinnalla pysyvät esineet ovat kelluvia. Kellumiseen on useita syitä. Esineet, joiden tiheys on pienempi kuin veden, kelluvat. Tiheys viittaa siihen, miten lähellä esineen molekyylit ovat toisiaan. Esimerkiksi useimmat kivet uppoavat veteen, koska ne ovat tiheämpää materiaalia kuin vesi. Lisäksi pinta (eli esineen ulkopuoli), joka koskettaa vettä, syrjäyttää veden tai työntää sitä pois
  edestä.

• Myös esineen muoto vaikuttaa siihen, miten vesi liikkuu esineen pinnan ympärillä. Esimerkiksi veneen muoto luo laajan pinnan, jota vasten vesi työntyy. Jos veneestä tehdään liian painava, se uppoaa veden alle.

• Jotkin esineet ovat leijuvia. Tämä tarkoittaa sitä, että ne uppoavat veden alle, mutta eivät pohjaan asti. Näin tapahtuu silloin, kun esineen tiheys on sama kuin veden tiheys.

• Kerro lapsille, että pelaatte Kellu tai uppoa -nimistä peliä.

• Selitä, että heillä on 10 sekuntia aikaa valita huoneesta esine ja tuoda se sinulle. Käytä sitten sekuntikelloa tai laske kymmeneen, kun lapset valitsevat esineitään.

• Lajitelkaa esineet ryhmänä Uppoaa-kasaan ja Kelluu-kasaan. Testatkaa sitten esineitä vesiastiassa ja tarkistakaa, osuivatko ennustukset oikeaan.

• Pyydä lapsia katsomaan Tiede- ja taidepuisto -setin osia ja valitsemaan muutamia, joiden he uskovat kelluvan. Testatkaa niitä sitten ja katsokaa, osuivatko ennustukset oikeaan.

• Halutessanne voitte kirjata testitulokset yhdelle tulostettavista taulukoista.

• Voit myös esittää esimerkiksi seuraavanlaisia kysymyksiä:

  • Millaisia ominaisuuksia kelluvalla esineellä on?
  • Millaisia ominaisuuksia uppoavalla esineellä on?
  • Mitä tapahtuisi, jos uppoava esine asetettaisiin kelluvan esineen päälle?

• Kerro lapsille, että aiot lukea alun tarinasta, jossa ihmiset valmistelevat Tiede- ja taidepuistoa päivän vierailijoita varten. Voit näyttää heille inspiraatiokuvan tai näytellä tarinan hahmojen avulla.

• Lue seuraava tarina ääneen:

Arty, Teresa, Parker ja rouva Engels olivat Tiede- ja taidepuistossa varhain aamulla.

Puistonjohtaja Parker sanoi: ”Minulla on neljä venettä, joita puiston vierailijat voivat käyttää. Meidän täytyy kuitenkin keksiä keino, jolla ne liikkuvat vedessä.”

”Onko sinulla materiaaleja, joista voisimme tehdä purjeet?” Teresa kysyi.

”Hyvä idea! Entä jos tekisimme niihin tusseilla värikkäitä kuvioita?” Arty ehdotti.

”Kyllä, minulla on paljon tarvikkeita, joita voisimme käyttää! Eiköhän aloiteta!” Parker sanoi.

• Kannusta lapsia miettimään tapoja, joilla veneet tai muut kelluvat esineet saadaan liikkumaan veden poikki.

• Näytä lapsille Vedessä liikkuminen -oppitunnin inspiraatiokuva.

• Anna lapsille askartelutarvikkeita ja tulostettu purjemalli. Pyydä heitä sitten luomaan veneisiinsä omat purjeet ja kokeilemaan niitä.

• Kysy esimerkiksi seuraavaa:

  • Miten veneen saa liikkumaan koskematta sitä?
  • Miten ”tuulta” voisi luoda?
  • Mitä tapahtuisi, jos veneeseen asetettaisiin esineitä?
  • Mitä tapahtuisi, jos veneen ympärille veteen pudotettaisiin esineitä?

Vinkki: Purjeiden laminointi tekee niistä jäykempiä ja kestävämpiä ja veneet ovat vakaampia, jos niissä ei ole hahmoja.

• Keskustele lasten kanssa purjeista. Pyydä lapsia selittämään, millaiset purjeet toimivat parhaiten ja miksi.

• Kysy esimerkiksi seuraavaa:

  • Mikä purje saa veneen liikkumaan nopeimmin?
  • Mitä tapahtuisi, jos purje pantaisiin eri asentoon?
  • Miten kauas vene liikkuu, kun puhallat purjeeseen yhden kerran?

• Rakentakaa veneille esterata tai pitäkää niille viesti- tai nopeuskilpailu.

  • Aseta veteen palloja ja muffinivuokia ja pyydä lapsia navigoimaan näiden esteiden ympäri tai niiden välistä.
  • Voit myös jakaa lapset tiimeihin ja pyytä heitä tekemään aaltoja kilpailevan tiimin veneen upottamiseksi.

• Seuraavien taitojen tarkkaileminen voi auttaa seuraamaan, kehittävätkö lapset osaamistaan tieteessä, tekniikassa, insinööritaidoissa, taiteessa ja matematiikassa.

  • Lapsi esittää kysymyksiä luonnontieteeseen ja teknologiaan liittyvistä käsitteistä
  • Lapsi esittää ja kokeilee ”Mitä tapahtuisi, jos” -kysymyksiä
  • Lapsi tekee ennusteita
  • Lapsi lajittelee ja luokittelee esineitä
  • Lapsi tarkkailee ja kuvailee tapahtumia
  • Lapsi tallentaa tietoja taulukoiden ja kaavioiden avulla